top of page
Auringonpaiste pellon yllä

Tarinamme

Olosuhteista riippumatta ihminen tarvitsee katon päänsä päälle,

yhteyttä toisiin ihmisiin - ja ravintoa. Näimme maataloudessa tulevaisuuden liiketoimintaympäristön ja halusimme, että perheellämme olisi ruokaa.

Muutto on sytyttänyt uusia unelmia ja halua avata maatalon elämää myös muille. 

Tarinamme

Kaupungista maalle

Vuonna 2024 jätimme taaksemme kerrostaloelämän Turussa, teimme sukupolvenvaihdoksen ja muutimme Toholammille jatkamaan Koivuluoman lypsykarjatilaa. Emme muuttaneet niinkään halusta tai unelmasta, vaan enemmänkin kutsusta olla osa maatalouden tulevaisuutta ja tehdä töitä ruoantuotannon ja huoltovarmuuden eteen.

​

Päätös ei ollut helppo, sillä tilan historiaan kuuluu myös raskaita vaiheita, jotka olivat meille hyvin tuttuja. Ja itse asiassa Petteri on allerginen kaikille eläimille – ja myös maidolle – mutta pyörittää nyt lypsykarjatilaa isäntänä.

​

Miksi lähdimme tilallisiksi?

​

Viime vuodet ovat näyttäneet, miten haavoittuva maailma on. Pandemia, sota Euroopassa ja ilmastonmuutos ovat muistuttaneet, ettei ruoka synny itsestään. Olosuhteista riippumatta ihminen tarvitsee katon päänsä päälle, yhteyttä toisiin ihmisiin – ja ravintoa.

​

Näimme maataloudessa tulevaisuuden liiketoimintaympäristön ja halusimme, että perheellämme olisi ruokaa. Kymmenen vuotta yhdessä siivousalan yrittäjinä opetti myös, että pystymme saumattomasti yhteiseen yrittäjyyteen – koko perhe.

​

Koimme, että nyt oli meidän vuoromme jatkaa sitä työtä, jota tällä tilalla on tehty jo vuosikymmeniä. Koivuluoman tila on ollut Annan vanhempien elämäntyö. Sukupolvenvaihdoksen myötä vastuu siirtyi meille, ja samalla alkoi uusi luku tilan historiassa.

​

Uusi elämä, uusi unelma

​

Muutos oli valtava. Olemme opetelleet uutta ammattia, kehittäneet tilaa ja rakentaneet samalla uudenlaista arkea koko perheellemme. Maatalous on vaativaa työtä, eikä sen tulevaisuus ole itsestäänselvyys. Juuri siksi haluamme olla mukana etsimässä uusia tapoja pitää suomalainen ruoantuotanto ja pienet maatilat elinvoimaisina.

​

Mutta olemme löytäneet myös paljon sellaista, mitä emme osanneet etukäteen odottaa.

​

Olemme löytäneet ympäriltämme yhteisön, jossa ihmiset auttavat toisiaan. Lapset ovat kasvaneet osaksi maatilan elämää, ja yhdessä tekemisestä on tullut tärkeä osa perheemme arkea. Olemme myös saaneet huomata, miten paljon iloa syntyy siitä, kun voimme avata kotimme ja tilamme ovet muille.

​

On ollut hienoa nähdä lasten innostus eläinten äärellä, kuulla vieraiden kysymyksiä ruoantuotannosta ja istua yhdessä saman pöydän ääreen. Monelle vierailu tuo mieleen muistoja lapsuuden maaseudusta tai mummolasta. Toiselle se on aivan ensimmäinen kosketus maatilan elämään.

Unelma ja halu ovat syttyneet vasta tänne muuton ja ympäröivän yhteisön myötä.

​

Nyt haluamme rakentaa Koivuluoman tilalle tulevaisuutta, jossa ruoantuotanto, perheemme elämä ja yhteys ympäröiviin ihmisiin voivat kulkea rinnakkain. Haluamme tehdä työtä suomalaisen ruoan eteen ja kutsua myös muita tutustumaan siihen, mistä ruoka tulee ja millaista elämää sen tuottamisen taustalla on.

​

Tervetuloa meidän matkaan!

​

Anna, Petteri, Maria ja Antti Kotamäki

Kotamäen perhe heittämässä tikkaa

Koivuluoman tilan vaiheet 

  • 1990

    Sinikka ja Heikki Liinamaa (Anna Kotamäen vanhemmat) ostavat tilan Liisa ja Väinö Lintilältä. He eivät tunteneet omistajia entuudestaan.  Tilalla oli 16 lypsylehmää ja parsinavetta. 

    TILA SIIRTYY SUKUUN

    1995

    Koivuluoman tila on yksi 250 tilasta Suomessa, joille tuli Koskenkorvan rehutehtaalta ostorehun mukana salmonella. Tila on ensimmäinen, joka taistelee tiensä puhtaaksi salmonellasta ja toimii tukitilana valtakunnallisesti muille tiloille. 

    SALMONELLA KOETTELEE

    1995-2003

    Tilan asukkaiden, Sinikka, Heikki, Anna ja Sini Liinamaan, terveys alkaa reistailemaan ja pian tilan asuinrakennus todetaan asumiskelvottomaksi. Perhe asuu asuntovaunussa ja työmaaparakeissa kunnes tilalle valmistuu uusi omakotitalo 1997 (tilan nykyinen päärakennus). Oikeusprosessi on monivuotinen - ja päättyy yllättävällä tavalla. Koko tarinan voit lukea täältä. 

    HOME VIE TALON, OMAISUUDEN JA TERVEYDEN

    2006

    NAVETAN SANEERAUS

    Hometalo-oikeudenkäyntien jälkeen Koivuluoman tilalla katsotaan kuitenkin olevan hyvät edellytykset lypsykarjatilatoiminnalle ja tila pääsee yrityssaneeraukseen. Osana saneerausta tilan navetta saneerataan. Saneeraus toteutetaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita noudattaen hankkimalla mahdollisimman paljon hyväkuntoista, käytettyä kalustoa kun maitotiloja lopetti samaan aikaan paljon. Parsinavetta vaihtuu 40-paikkaiseksi pihatoksi ja 10-paikkaiseksi lypsyasemaksi. Vanha parsinavetan puoli otetaan käyttöön nuorelle karjalle. Ulos rakennetaan kasvattamo hiehoille. 

2024

SUKUPOLVENVAIHDOS JA NAVETAN SANEERAUS ALKAA - ENSIMMÄISET LYPSYROBOTILLA LYPSETYT MAIDOT TUOTETAAN

Sinikka ja Heikki Liinamaa kertovat eläketoiveistaan ja tytär Anna Kotamäki puolisonsa Petteri Kotamäen kanssa päättää lähteä tilan jatkajiksi. Anna ja Petteri opiskelevat maatalousyrittäjän perustutkinnon. 2.6.2024 koko perhe muuttaa Turusta tilalle. Samana kesänä aloitetaan välittömästi navetan pihaton puolen saneeraus ja lypsyrobotti otetaan käyttöön lokakuussa. Discovery (eli Puuha-Pete) vaihtuu lantakäytävien puhdistajaksi (ennen työnnettiin käsin lannanlykkääjää).

2026

ENSIMMÄISET TILAVIERAAT SAAPUVAT JA TILAJÄSENET LIITTYVÄT

Koivuluoman tila saa ensimmäiset majoitus- ja tilavieraat. Tilajäsenyys syntyy yhteistyössä eri alojen yrittäjien, kuluttajien ja ystävien kanssa - ensimmäiset tilajäsenet liittyvät. 

2025

PIHATON SANEERAUS VALMISTUU, RUOKINTAJÄRJESTELMÄ VAIHTUU

Maaliskuussa lypsyrobotti siirretään väliaikaiselta paikalta lopulliselle paikalleen ja vanhan lypsyaseman tilalle tehdään makuupaikat. Pihatto muuttuu 49-paikkaiseksi. Marraskuussa 20 vuotta palvellut mattoruokintajärjestelmä puretaan ja tilalle saapuu Avant-pienkuormaaja. 

Lehmiä kesällä ulkoaitauksessa
bottom of page